Paluu Manchesteriin

Nakyma hotellihuoneesta perjantai-iltana... :-)

Viikonloppuna olimme jalleen Manchesterissa ManUa kannattamassa.  Meilla oli taas kerran ihana reissu ja onneksi paasemme viela lokakuussakin samanlaiselle minilomalle Manchesteriin.  Nuo ManUn pelit ovat kylla ikimuistoisia, fiilis on aivan mahtava.  Talla kertaa en tosin itse paassyt matsiin mukaan, silla meilla oli vain nelja lippua.  Niinpa mina suuntasin paivaksi laheiseen Trafford Centre -ostariin poikien suunnatessa Theatre of Dreams:lle.

Yhdella meidan ystavista on ManUn kausikortit neljalle hengelle ja me ollaan ostettu hanelta pari matsia.  Nama paikat ovat aivan loistavat, kuten alla olevista kuvista nakyy.  Mun mies ja pojat nakivat kaikki suosikkinsa aivan vieresta ja tunnelma oli sanoinkuvaamaton!  He eivat millaan malttaisi odottaa seuraavaa pelia!

Turnaus

Alexin jalkapalloturnaus sunnuntaina oli tosi kiva tapahtuma.  Viime vuoden tavoin se oli hyvin jarjestetty ja kaikki nauttivat pelaamisesta ja kannustavasta ilmapiirista taysin rinnoin.  Ikaluokkia ja joukkueita oli paljon, ja ruokaa, juomaa ynna muuta sellaista oli saatavilla lukuisista eri teltoista.  Saakin suosi meita, paiva oli paaosin aurinkoinen ja lammin.

Turnauspaikka tayttyi jo heti aamusta teltoista, katoksista ja camping-tuoleista.  Taalla panostetaan turnausviihtyvyyteen, ihmiset tuovat mukanaan telttoja sun muuta ja perustavat joukkueilleen "leirit".  Se on musta mukavaa, meidankin joukkueen kaikki vanhemmat istuivat yhdessa, meilla olikin aikamoinen rivi tuoleja kentan laidalla!  Paitsi lapsille, myos meille aikuisille nama urheilutapahtumat ovat kivoja sosiaalisia paivia hyvassa seurassa.

Alexin joukkue pelasi ihan hyvin, ekat matsit olivat hieman sahellysta silla pojat nayttivat jannittavan aika lailla.  Viidesta pelista voitettiin yksi, kaksi pelattiin tasan ja kaksi havittiin.  Kaikenkaikkiaan pojat olivat tyytyvaisia ja heilla oli hauskaa.  Alex pelasi taas upeasti ja han sai joukkueensa parhaan pelaajan palkinnon.  Hyva muru!

Alex had a football tournament on Sunday and just like last year the event was well-organised and fun. There were many teams and lots of people enjoying the tournament.  We were lucky with the weather, too, as the day was mainly sunny and warm.

People set up tents and camping chair camps everywhere and really enjoyed themselves all day long.  There were plenty of stalls selling food and drinks etc.

Alex's team did quite well, the boys won one match, tied two, and lost two.  Alex played really well again and got his team's best player award.  Well done babe!

The end of the season party

Today we spent a wonderful day outdoors with many good friends.  Our football club had its end of the season party which consisted of i.e. lads vs. dads matches, award ceremonies and lunch with drinks.  Like last year this was again a great event and we had lots of fun.  No dads were injured trying to show off theirs skills as they played against the boys so all in all a successful day!

The best moment of the day was by far the award ceremony.  Our eldest son received the club's "best player of the year" trophy!!!  We knew he's a brilliant goalkeeper but this award made us so happy and proud, and Alex is the happiest boy in the world right now!

It's so great to see how all our boys love football and sports in general.  They are healthy and active and we are so happy they get to play football for a wonderful club like ours.  <3

Tanaan meilla oli jalkapalloseuran kauden paattajaisjuhlat.  Meilla oli tosi mukavaa, tilaisuus oli hieno ja saimme viettaa upean paivan ulkona monien ystaviemme kanssa.  Tilaisuuteen kuului muun muassa isat vastaan pojat pelit, palkintojenjakotilaisuus seka lounas juomineen.  Hyva tapahtuma jalleen kerran!  Meidankin isi paasi pelaamaan ja parjasi hyvin kovassa menossa.

Paivan paras hetki oli palkintojenjako, silla seura palkitsi esikoisemme vuoden paras pelaaja -palkinnolla!!!  Olemme kylla tienneet, etta Alex on loistava maalivahti, mutta tama palkinto sai meidat niin ylpeiksi!  Alex on super onnellinen tunnustuksesta.

On se vaan mahtavaa, etta pojat ovat kaikki urheilullisia ja viihtyvat fudiksen parissa.  On ilo vieda heita treeneihin ja matseihin, kun he nauttivat harrastuksestaan niin paljon.

Aurinkoa

Olipa ihanaa ulkoilla tanaan.  Vietimme monta tuntia meidan puistossa.  Oltiin sovittu treffit muutaman ystavaperheen kanssa ja me aikuiset saatiin rupatella silla valin kun pojat (yllattavasti) futasivat.

Sade on tehnyt hyvaa luonnolle ja puistossa oli jo oikein vehreaa.

Today we were in our park with some friends.  It was lovely, the sun was shining and the plentiful rain has made the park very green.  We stayed for many hours.

Ja sitten se Premier League.  Aivan mielettoman jannitysnaytelman jalkeen City vei liigan voiton.  Harmittaa ihan hirveasti, mutta tassa sita taas naki miten uskomaton laji jalkapallo on.  Mita vaan voi tapahtua ja ihan viime hetkilla.


And then the final match day in the Premier League.  After a nerve-wrecking match time City took the title and we are quite disappointed.  However, once again we could see what an exciting sport football is.  Anything can happen and even in the last minute.

Match Day

Manchesterin matka meni loistavasti ja kivaa oli!  ManU:n matsi sattui olemaan aivan alyttoman hyva, voitettiin 4-0 ja tunnelmaa riitti taas vaikka kuinka paljon.  Aivan fantastinen kokemus taas kerran, varsinkin kun eka maali oli Rooneyn rankkarimaali, sitten Wellbeck ja Rooney taas, ja vikan maalin teki poikien suosikki Nani.  Nani on myos tunnettu maalinteon jalkeisesta tuuletuksestaan, ja tallakin kertaa han teki voltin, mika sai meidan pojat sekoamaan onnesta!

Manchesterissa suosimme Old Traffordia vastapaata sijaitsevaa Premier Inn -hotellia, juuri tuon sijaintinsa vuoksi.  On ihan parasta menna aamiaiselle pelipaivan aamuna, kaikki vieraat ovat pukeutuneet ManU:n paitoihin, huiveihin jne.  Siita alkaa mahtava fiilis, joka jatkuu stadionin ulkopuolella ruoan, kaupustelijoiden ja ihmisvirran merkeissa.  Ilmassa on odotusta ja jannitysta.

Talla kertaa meidan paikat olivat tosi korkealla, mutta silti naimme hyvin ja ihan selkeasti erotti kuka kukin pelaaja oli.  Melu oli taas kerran jotain uskomatonta, kannatuslaulut ja -huudot raikasivat.  Meidankin pojat osallistuivat niihin, he osaavat kaikki laulut ulkoa.  Oli myos hauskaa katsella ymparilleen, brittien lisaksi katsomossa oli hirveasti erimaalaisia kannattajia.

ManU:n matsit ovat aivan loistavia kokemuksia, jopa sellaisillekin ihmisille, jotka eivat valttamatta jalkapallosta ihan hirveasti valita.  Tunnelma on kerrassaan upea, toivottavasti paasemme pian uudestaan!

Nyt pojat ovat palanneet takaisin kouluun, ja kesaa kohti mennaan.  Taalla kesaloma alkaa tosin vasta heinakuun loppupuolella, joten aika paljon koulupunnerrusta on viela jaljella ennen vuoden pisinta lomaa.

Jalkapalloleirilla

Ei hataa vaikka Alexin jalkapalloliigan kausi paattyikin jo talta kevaalta.  Fudis tayttaa elamamme edelleenkin, treenit jatkuvat, pari turnausta on odotettavissa lahitulevaisuudessa, ja talla viikolla kaksi vanhempaa poikaa ovat olleet jalkapalloleirilla.  Aamulla viedaan, iltapaivalla haetaan, ja silla valin pojat oppivat uutta, pelailevat, ja saavat nauttia kavereidensa seurasta.

Onneksi saa on ollut ok leiripaivina, tosin eilen oli kymmenen minuutin RAEkuuro keskella paivaa!

Lauantaina aamulla Alex pelaa seuramme toisessa joukkueessa matsin, silla heidan maalivahtinsa ovat lomilla ja heidan valmentajansa pyysi A:ta apuun.  Poika on hyvin tyytyvainen ja innoissaan.

Leirilla on kivaa!!!

Puistoilua

Meilla ovat kaikki lapset syntyneet suht perakkain, eli pikkulapsivuosia on vietetty aika lailla (melkein) yhdeksan vuotta putkeen.  Dubaissa olin parisen vuotta toissa, mutta olen siis ollut tosi tiiviisti yhdessa lapsieni kanssa heidan koko tahan astisen lapsuutensa.  Olen onnellinen, etta minulla on ollut siihen mahdollisuus.  Nyt nuo ihan baby/toddler-vuodet ovat pikkuhiljaa takana pain, ja se tuntuu ihan hyvalta.  Odotan innolla, mita tulevat vuodet tuovat tullessaan, paitsi itseani ajatellen, niin myos lasten elamaan.  Yhdessa harrastaminen lisaantyy ainakin varmasti, pian he jaksavat vaikka patikoida (olemme haaveilleet lahtevamme esim. Walesin patikointireitteja kiertamaan) kanssamme.  Lisaksi, lasten Lontoon arvostus on selkeasti nousussa.  Kaksi vanhempaa ovat jo nyt hyvin innoissaan kaikesta Lontoon hulinasta, ja tykkaavat kayda museoissa, ravintoloissa ja vaikka musikaaleissakin.  Heita kiehtovat myos kaikki ihmiset... oli hauska seurata poikien ilmeita esim. Speakers Cornerilla kun he katselivat kaikkia paasaajia ihmeissaan!

Pitkaan jatkuneet pikkulapsivuodet ovat saaneet minut hieman karttelemaan kaikennakoisia leikkipuistoja viime aikoina.  Hiekkalaatikon reunalla istuminen tuntuu aika puuduttavalta.  Poikkeuksena on kuitenkin iso lahipuistomme, jonne menen viela ihan mielellani.  Lapset saavat juosta vapaasti ympariinsa ja minusta on kivaa katsella ihmisia.  Taalla asuu aika tyylikasta porukkaa, ja ihmiset ovat kiinnostuneita ulkonaostaan.  Ihmisten bongailu on siis mukavaa puuhaa.  ;-)

Kun Liam ja Colin hengaavat leikkipuistossa, isoin poika menee jo mieluummin pelikentille.  Han on super-sosiaalinen ja saa aina seuraa itselleen.  Minusta on niin hienoa, etta tassa maassa kiinnitetaan paljon huomiota kaytostapoihin, ja etta myos omat lapseni ovat ne omaksuneet.  "Pardon me" ja muut kohteliaat puhetavat ovat hallinnassa.  Kun Alex viime puistoreissulla loysi fudiskavereita itselleen, oli kiva kuunnella miten kaikki lapset puhuivat niin hienosti toisilleen.

Tahan puistoon on myos kiva menna, silla silloin saa hyvaa puistolounasta.  Eipa tartte aina kokkailla!

Yummy!